perjantai 3. elokuuta 2012

Viimeistä viedään!

Keskiviikkoisen konsulaattivierailun jälkeen suuntasimme ratikalla kohti Colosseumia. Otimme opastetun kierroksen  20 euron hintaan ja oppaaksemme saimme vanhahkon, näpsäkän tädin vaikeaselkoisella englannilla. Olihan se tosi hieno tunne olla Colosseumilla, paikassa josta olemme vain historian kirjoista lukeneet.  Silti se oli vain aikamoinen kasa kiviä, joista yritti kuvitella jotain kaunista ja hienoa. Saimme samaan hintaa myös toisen kierroksen viereisillä rauniolla ja siinä oppaanamme oli kanadalainen mies. Hän sai oikeasti meidät temmattua mukaan tarinaan. Aikaa Colosseumilla kului yllättävän paljon ja tunnelmat olivat lämpimän sään johdosta melko hikiset. Siitä saimmekin hyvän syyn siirtyä kohti ilmastoituja kauppoja!

Eksyimme ensin hieman väärään päähän ostoskatua ja meidän kukkarolle sopivia kauppoja ei oikeen alkanut löytyä. Tämä kiristi hieman meidän hermojamme, joten päätimme siirtyä, yllätys yllätys, mäkkäriin ruokailemaan. Syömisen jälkeen menimme kadulle katselemaan katukauppiaan kauniita maalauksia ja siinä jutellessamme selvisi, että oli ollut erityisen lämmin, +41 celsiusasteen päivä. Kuumaltahan se oli tuntunut, mutta onneksi saatiin tietää oikeat asteet vasta tuollon, tai olisin pian kitissyt tuskaista oloa koko päivän. Ensimmäiseltä kunnolliselta päivältä Roomassa meiltä jäi ihan hyviä ostoksia käteen.

Eilen aamulla lähdimme jälleen kerran kohti konsulaattia ja hakemaan Hannalle uutta passia, sillä yllättäen vanhasta passista ei ollut kuullunut mitään. Väliaikainen kuukauden voimassa oleva kotimatkapassi maksoi rapeat 165 euroa, mutta pitää toivoa, että rahat saisi sitten vakuutuksesta takaisin. Matkalla kävimme ottamassa Hannalle passikuvat valokuvaamossa.Vähän meitä meinasi ihmetyttää, kun me marssimme sisälle järkkärit olalla ja valkokuvaajasetä itse otti kuvat pokkarilla.

Konsulaattivierailun jälkeen nälkä alkoi olla jo sitä luokkaa, että päätimme mennä kunnon ravintolaan syömään pastaa. 15 euron hintaan saimme pasta-annokset, sekä cappucinot ja tiramisut. Vesi taisi olla jotain erittäin spesiaalia, sillä 0,75 litraiselle pullolle tuli hintaa neljä euroa. Ruoka oli hyvää, mutta annoskoot ovat ihmetyttäneet niin täällä Italiassa kuin Ranskassakin. Vaikken itse ole mikään kaikkein kovin syömäri, niin silti täällä annoksen jälkeen on aina jäänyt tunne, että mahaan olisi voinut mahtua enemmänkin.

Loppupäivä menikin yllättäen soppailun merkeissä. Nyt voimme lähteä hyvillä mielin kotia kohti! Lisää kuvia ja matkan yhteenveto tulee kunhan pääsemme kotikoneelle.

Jenni



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti